Leiraksen lehdistötiedotteet vuodelta 2008.
Tuore suomalaistutkimus: Elämänhalu vähenee ja perhe-elämä kärsii – unettomuudesta työikäisten painajainen
Tilapäisen ja pitkäaikaisen unettomuuden vaikutukset koetaan lähes yhtä voimakkaina: elämänhalu vähenee, perhe-elämä kärsii ja työssä jaksaminen heikkenee. Unettomuuden lääkehoito koetaan kuitenkin ongelmalliseksi perinteisiin unilääkkeisiin liittyvien haittavaikutusten vuoksi.
Unettomuudesta kärsii jo yli miljoona suomalaista. Vaiva on jopa kaksi kertaa yleisempi Suomessa kuin muissa Euroopan maissa.1 Leiraksen toteuttaman tutkimuksen mukaan tilapäisen ja pitkäaikaisen unettomuuden vaikutukset koetaan lähes yhtä voimakkaina. Unettomuus on elä- mää merkittävästi häiritsevä vaiva, eivätkä sen vaikutukset rajoitu vain nukkumiseen. Tutkimukseen osallistuneista jopa 75 % koki unettomuuden vähentävän elämänhalua. ”Unettomuus on pahimmillaan yksinäistä ja epätoivoista, kaiken elämänhalun karkottavaa. Tuntuu kuin en hallitsisi enää omaa elämääni. Unettomuus on kuin jatkuvaa painajaista”, 45-vuotias tutkimukseen osallistunut nainen kuvasi tunteitaan.
Unettomuuden vaikutukset ulottuvat yleensä myös vaivasta kärsivän lähimmäisiin. Yli 75 % koki vaivan häiritsevän merkittävästi perhe-elämää. Unettomuus heijastuu erityisesti arjen rutii- neihin, joista väsyneenä jaksetaan tehdä vain välttämättömimmät askareet. ”Unettomuus rasittaa merkittävästi sosiaalisia suhteita, sillä säännöllistä vuorokausirytmiä tavoitellaan karsimalla vapaa-ajan menoja, kuten ystävien tapaamista. Unettomuudesta kärsivän elämä kaventuu usein unettomuuden ympärille, sillä hän pyrkii välttämään kaikkea, mikä voisi vaikuttaa negatiivisesti unen laatuun”, kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste toteaa.
Työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet sekä vuorotyö ja epäsäännölliset työajat yleistyneet. Tämä on lisännyt henkistä kuormitusta. Vain 10 % tutkimukseen osallistuneista ei pitänyt stres- siä ja kiirettä syynä unettomuuteensa. ”Unettomuutta voidaan pitää koko kansaa koskettavana ongelmana, sillä voimavarojen väheneminen näkyy taloudellisina vaikutuksina, kuten työkyvyn heikkenemisestä johtuvina poissaoloina ja tapaturmina. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat, että unettomuus heikentää työtehon puoleen normaalista ja aiheuttaa poissaoloja keskimäärin seitsemän päivää vuodessa. Työelämässä arvostetaan vahvuutta ja sitkeyttä, minkä vuoksi unet- tomuudesta on vaikea puhua. Apua tulisikin hakea heti, kun unettomuus alkaa häiritä arkea, silla pitkäaikainen unettomuus voi lopulta johtaa täydelliseen uupumiseen ja jopa työelämästä pois jäämiseen”, neurologian dosentti, ylilääkäri Markku Partinen muistuttaa.
Avun hakeminen unettomuuteen koettiin haasteelliseksi. Kahdella kolmanneksella kyselyyn vastanneista oli suuri kynnys hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tietoa unettomuudesta ja sen hoidosta on tarjolla Leiraksen uudessa verkkopalvelussa, jonka suunnittelussa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksia. Kysy lääkäriltä -palstalla asiantuntijalääkäri vastaa unettomuutta koskeviin kysymyksiin. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta www.tietoaunettomuudesta.fi.
1 Ohayon, M. M. & Partinen, M. 2002. ”Insomnia and global sleep dissatisfaction in Finland”. Journal of Sleep Research 11,339–346.
Writing Media toteutti Leirakselle tutkimuksen unettomuudesta ja sen hoitoon liittyvistä haas- teista. Vastuullisina tutkijoina toimivat Jani Ahonala, Petra Lehmusto ja Thomas Holm. Tutki- musmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja, verkkokyselyä ja netnografiaa. Tutkimukseen osallistui yli 1 500 unettomuudesta kärsivää, joista naisia oli 81 %. Työikäisten osuus oli 75 %. Tutkimukseen osallistuneet olivat 13–91-vuotiaita, ja keski-ikä oli 40 vuotta. Lisäksi tutkimuk- seen haastateltiin useita lääkäreitä.
LKT, neurologian dosentti, ylilääkäri Markku Partinen, Rinnekoti-säätiö, Skogbyn uniklinikka
markku.partinen(at)helsinki.fi
puh. 040 529 7924
PsL, kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste
soili.kajaste(at)pp.inet.fi
puh. 050 577 0229
LT, psykiatrian dosentti, akatemiatutkija Timo Partonen, Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
timo.partonen(at)ktl.fi
puh. (09) 4744 8859
KTM, Petra Lehmusto, tutkija, Writing Media Oy
petra.lehmusto(at)writingmedia.fi
puh. 0500 601 901